Kun mä kävelen kadulla... Nahka natisee, niitit kiiltelee ja pinkit pääkallot vilkkuu, sopusoinnussa lakattujen kynsien kanssa. Kaikki kangas on mustaa ja jalassa on varsinaiset huorantappokengät. Se olen minä joo. En enää koe pakonomaista tarvetta iskeä naamaani monen sentin meikkikerrosta, ei arkisin, ei töihin. Mutta ilman kulmakarvoja en pärjää millään... ;) Joka tapauksessa. Kun kuljen kadulla kasvoillani se "tahtoisin oikeastaan murhata ja paloitella teidät kaikki"-ilme, kukaan - korostan; ei kukaan voisi ottaa minua ollenkaan tosissaan kun kuulisi, että kuulokkeet korvillani vievät korvakäytäviin Haddawayn "What is love?"-biisiä... (Se oli ihan vahinko, tuossa yhtenä päivänä...)